Must on tullu urheiluhullu

Onks sustakin?

No meidän kannattaisi vähän rajoittaa. Etkö usko? Kerron tarinan, johon vanha sanonta ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä” sopii hyvin.

En ole kuulkaas koskaan ollut sellainen ihminen, joka haluaa mennä hitaasti. Mulla on aina ollut ihan kamalan suuri tarve tehdä ”kaikki täysillä”. Ja jos ei tee täysillä, sitten ei käytännössä tarvitse tehdä ollenkaan. Hirveän hyvä lähestymistapa. Paitsi ettei ole. Koska jos jotain opin personal trainer -koulutuksessa, sen muistin asiakkaiden kanssa mutta en omalla kohdallani. Ja sitten sain oppia elämältä, joka sekin osoittautui hyvin arvokkaaksi.

Aina salia!

Mä tykästyin salitreeniin aikuisiällä heti, kun sinne uskaltauduin. Otin kokeeksi yhden tunnin personal trainerin kanssa, joka teki mulle saliohjelman ja opetti tekniikkaa. Siinä jäi vähän kaikki muu taka-alalle vaikka ennen olin pitänyt ryhmäliikunnasta ja olin käynyt tanssimassa, mutta kun salilla sen kehityksen huomasi niin paljon paremmin kuin missään muualla, tuli tunne ettei kannattanut käydä missään muualla kuin salilla. (Olinpahan väärässä ja pahasti.)

Mä sitten jatkoin salilla käyntiä ja kun aloitin personal trainer -opinnot, tietenkin eri liikkeiden treenaamisen vuoksi aloin viettää entistä enemmän aikaa vapaiden painojen alueella ja kyykkyräkissä. Ja kohta sitä ei oikeasti enää tehnyt mitään muuta liikuntaa kun salitreeniä. No mitäs sitten kävi? Siitä kohta lisää!

kermit-sali

(Olin vähän kuten Kermit-parka tässä…)

Hajottava ja palauttava liikunta

Liikunta on aina elimistölle pieni stressinaihe. Treenistä tulee niin paljon elimistölle korjattavaa ja selvitettävää, että sillä on hetken aikaa paperit ihan sekaisin. Mutta kun elimistö sitten palautuu liikunnasta, on se taas vahvempi ja kykenee taas paremmin seuraavaan suoritukseen.

Liikuntaa on kahdenlaista: hajottavaa ja palauttavaa. Kaikki liikunta ei siis esim. stressinhallinnan näkökulmasta ole ”yhtä arvokasta”. Toisenlainen liikunta sopii paremmin stressistä palautumiseen kuin toinen. Esim. salitreeni on hajottavaa treeniä. Palauttavaa treeniä taas on liikunta, jota tehdään matalalla sykkeellä eli esim. käydään kävelyllä niin, että pystytään vielä puhumaan puuskuttamatta. Tätä kutsutaan peruskestävyysharjoitteluksi.

Mitenkäs näiden kahden liikunnan suhde? Kuinka paljon pitäisi olla palauttavaa ja kuinka paljon hajottavaa? Aloittelijalla suhdeluku on 85-15 ja pidempään harrastaneella 70-30. Niin ja siis niin päin, että aloittelijalla palauttavaa liikuntaa pitää olla kaikesta liikunnasta peräti 85 % ja harrastajalla 70 %.

Nyt kenties mietit kaikkia näkemiäsi laihdutusohjelmia ja ihmettelet, kun niissä sohvaperunat pistetään heti ekasta hetkestä alkaen heiluttelemaan kahvakuulaa ja juoksemaan ylämäkiä ja tuntuu, että mitään muuta ei tehdä. Miksi ihmeessä, jos kerran nämä edellä mainitut suhdeluvut pitävät paikkansa? No kun siitä ei saada hyvää tv-ohjelmaa, jos pistetään ihminen kävelemään ja tekemään kehonhuoltoa puoli vuotta. Jaksaisitko sinä katsoa ohjelmaa, jossa vain seurattaisiin jonkun tyypin kävelylenkkejä ja kevyempää usean toiston salitreeniä?

Eli jos aloittelija treenaa kolme tuntia viikossa, pitäisi siitä olla yli kaksi tuntia peruskestävyysharjoittelua eli esim. vaikka sitä kävelyä ja vain vajaa tunti kovan sykkeen harjoittelua eli esim. reipas step-aerobic-tunti tai juoksulenkki.

Eli ei koko ajan näin, kuten amerikkalaisessa Biggest Loser -ohjelmassa usein tehdään:

The Biggest Loser

Eikä unohdeta sitä, että myös mielen kannalta ja uupumuksen välttämiseksi on aivan välttämätöntä myös treenata palauttavasti, erityisesti jos on stressaava työ tai elämä ylipäänsä. Tästä lisää vielä talven aikana!

Ja kuinkas sitten kävikään?

Niin niistä suutarin lapsen kengistä… Toki asiakkaita ohjeistin aina palauttavasta treenistä, vaikka itse en sitä sitten jostain syystä noudattanut. Olin vähän ajatuksella, että ”on niin kivaa treenaa koko ajan tosi kovaa”. Kroppa meni niin pahasti jumiin, että ihana osteopaatti/fysioterapeuttini käski unohtamaan salitreenin hetkeksi. Tämä ”hetki” sitten venyi usean kuukauden mittaiseksi tauoksi. Sain tehdä kevyitä treenejä kehonpainolla ja treeniohjelmaan lisättiin joogaa, kevyitä ja lyhyitä kävelylenkkejä sekä tanssia, jota ennen salivillitystä olin rakastanut.

Meni kauan ennen kuin kroppa oli taas tasapainossa. Viitisen kuukautta sen jälkeen, kun olin hakeutunut hoitamaan jumissa olevaa kroppaani, pääsin viimein aloittelemaan salilla vähän kovempaa treeniä. Nyt en enää haaveile 5-6 salitreenin viikoista. Käyn salilla kaksi kertaa viikossa, joogassa parisen kertaa ja tanssimassa kerran. Kävelen silloin tällöin ja silloinkin rauhallisesti. Kroppa voi paljon paremmin kuin silloin, kun kävin salilla lähes joka päivä.

Mitä hyötyjä peruskestävyysharjoittelusta on?

Peruskestävyysharjoittelu parantaa kuntopohjaa. Peruskestävyysharjoittelu on turvallista, loukkaantumisriski on pieni ja energianlähteeksi käytetään pääasiassa kehon rasvavarastoja. Tämä on erityisen hyödyllistä painonpudotuksessa, sillä kevyttä kävelylenkkiä jaksaa tehdä pidempään. Se myös ennaltaehkäisee sydän- ja verisuonitaudeilta ja aikuisän diabetekselta.

Jos olet liikuntakärpäsen puraistessa aina lähtenyt saman tien juoksemaan, suosittelisin lämpimästi, että lähtisit kokeilemaan säännöllisesti peruskestävyyskävelylenkkejä tai muuta kevyempää liikuntaa, jossa pätee tuo sääntö ”pystyy puhumaan puuskuttamatta”. Liikunnan ilo ja motivaatio säilyvät aivan varmasti paremmin näin!

Kaikkein vaikeinta on ottaa jalkaa pois siltä henkiseltä kaasulta, kun on koko ikänsä tottunut menemään verenmaku suussa. Mutta kyllä se palkitsee ja siitä hyötyvät sekä keho että mieli.

Älkääpä unohtako, että Jani Sievinen on sanonut, että peruskestävyysharjoittelu on niin tylsää, että altaaseen meinaa nukahtaa. Ja kuitenkin peruskestävyysharjoittelu on sitä, mitä myös huippu-urheilijat suurimmaksi osaksi tekevät. Ja jos se kelpaa huipuille, miksei myös meille?

Hanna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s